Vuosi 2018 jää todennäköisesti mieleeni loppuelämäni ajaksi. Se piti sisällään suuria tunteita, niin hyvässä kuin pahassakin. Näin jälkikäteen ajatellen, en haluaisi vaihtaa päivääkään pois.
Filosofi Rudolf Steinerin mukaan ihmiselämä etenee seitsemän vuoden sykleissä. Kuudes näistä sykleistä alkaa 35 vuoden iästä. Omalla kohdallani tuo, edelleen käynnissä oleva ”kuudes aalto”, on ollut järisyttävämpi kuin yksikään aiemmista.
Vuoden aikana tuli käytyä läpi niin omia juuria, kuin arvojakin. Mediassakin paljon huomiota saanut ”muovisota” laittoi miettimään omaa moraalikäsitystä ja oman työn eettisyyttä. Samalla se käynnisti laajemmankin pohdiskelun omista elintavoista ja valinnoista. Kuten myöhemmistä bloggauksistani käy varmasti ilmi, muovi sai ”synninpäästön” ja jatkan puhtaalla omalla tunnolla sen valmistamista.
Jo vuosia terveys sekä siihen liittyen erityisesti ravintoasiat ovat olleet lähellä sydäntäni. Viimeinen vuosi on avartanut näkemystäni kokonaisvaltaiseen terveyteen uudella tavalla ja pakottanut minut ottamaan lisää vastuuta omasta hyvinvoinnista. Myös näistä kokemuksista tulen kertomaan tarkemmin.
Elämä on loputon oppimisen polku. Kukaan ei ole täydellinen, eikä sellaiseksi tule, vaikka kuinka yrittäisi. Vuosi 2018 mullisti oman elämäni monessakin mielessä ja toimi liikkeelle laittavana voimana tälle blogille. Kyseenalaistan mielelläni asioita ja olen loputtoman optimistinen. Toivottavasti onnistun herättämään sinutkin miettimään elämäntapaamme ja kyseenalaistamaan rohkeasti valintoja niin oman kuin yhteisönkin hyväksi.